Lyhyt yhteenveto joogaasta

Jooga on luonnollinen, kokonaisvaltainen ihmisen hyvinvointiin tähtäävä itsehoitomenetelmä. Joogan juuret juontavat tuhansien vuosien taakse Intiaan. Melkoisella varmuudella voidaan sanoa, että joogaa on harjoitettu yli 6000 vuotta ja jopa kauemmin. Traditio, joka on säilynyt näin kauan perusperiaatteiltaan muuttumattomana — siinä täytyy olla jotakin erikoista ja erityisen hyvin toimivaa. Ja edelleen jooga elää ajassa koko ajan kehittyen, uusia joogasuuntauksia syntyy jatkuvasti.

Idässä on kehitetty monia ihmisen hyvinvointiin tähtääviä menetelmiä, joista yksi on jooga. Vieraasta kulttuuritaustasta johtuen, joogaan on usein liittynyt ennakkoluuloja, useimmiten kuulee: “en voi joogata koska olen niin jäykkä” aivan kuin pitäisi olla langanlaiha fakiiri, joka menee solmuun ja siinä sitten pitäisi saavuttaa henkinen tasapaino istuen puun alla meditoimassa mielenrauhaa..

Ihan näin ei ole. Jooga ei ole itsekeskeisyyttä tai asketismia, itsensä kiusaamista tai näyttävien joogaliikkeiden tekemistä. Jooga on lempeä, mutta samalla erittäin tehokas kehoa ja mieltä tasapainottava harjoitus. Jooga sopii aivan kaikille, hyväksyen itsesi juuri sellaisena kuin olet tällä hetkellä; iästä, sukupuolesta tai kunnosta riippumatta.

Kehon ja mielen liitto

Sanskritinkielinen sana “jooga” tarkoittaa yhteyttä tai liittoa. Jo vuosituhansia sitten jooganharjoittajat ymmärsivät, että ihminen on kokonaisuus; kehon ja mielen ollessa yhteydessä toisiinsa sekä ihminen ja ympäristö toimivat vuorovaikutuksessa keskenään. Joogan tarkoitus on luoda tasapainoa ja harmoniaa sekä kehon ja mielen että ihmisen ja ympäristön välille.

Kuitenkin kehon ja mielen rytmit ovat aivan erilaisia – kehon rytmi on hyvin hidas, keho kykenee elämään vain tässä hetkessä, keho ei voi matkustaa menneeseen eikä tulevaan vaikka kuinka haluaisi. Mielen mekanismit ovat täysin erilaiset. Joogassa puhutaankin “apinamielen kesyttämisestä”; kuten apina hyppelehtii oksalta toiselle mieli poukkoilee asiasta toiseen lakkaamatta, pysähtymättä hetkeksikään, koska mieli on vapaa ajan ja paikan rajoituksista. Näin mieli voi vatvoa menneitä ja saman tien jo murehtia huomista.

Opettajani Aadil Palkhivala kuvaa mielenliikkeitä näin: “Mieli on kuin humalainen apina, jota skorpioni on pistänyt ja se etsii pimeästä huoneesta mustaa kissaa, joka ei ole siellä”. (“Mind is like a drunken monkey who has been bitten by a scorpio searching for the black cat in a dark room which isn't there”).

KIIRE JA JÄNNITYS

Kiireen uuvuttama jännittynyt mieli voi huonosti ja saa kehonkin voimaan pahoin. Toisaalta myös tekemisen puute ja tarkoituksetto-muuden tunne voivat jäytää mieltä.

Lihasjännitys, päänsärky, ummetus, närästys, vatsahaava, unihäiriöt sekä sydämen rytmihäiriöt ja loppuunpalaminen ovat tyypillisiä stressiperäisiä mielen levottomuudesta alkunsa saavia ongelmia.

Jos haluat voida hyvin ja olla elinvoimainen, olisi hyvä opetella rauhoittamaan ensisijaisesti mieltä. Sitä ei voi käskeä rauhoittumaan, mieli ei tottele käskyjä. Meditaation eli mielen hiljentämisen historia tuntee lukuisia eri menetelmiä mielen rauhoittamiseksi. Kaikilla meditaatio- ja rentoutumistekniikoilla on kuitenkin sama päämäärä; levottoman ja hajanaisen mielen keskittäminen yhteen asiaan tai kohteeseen. Jossain menetelmissä käytetään välineenä ääntä, mantroja, symboleita tai esineitä.

Joogassa keskitytään hengitykseen. Joogit oivalsivat, että kun keskitytään yhteen asiaan tai kohteeseen, mieli rauhoittuu ja hiljenee ja sen hyppelehtivä asiasta toiseen johtava liike pysähtyy. Tällöin syntyy kokemus läsnäolosta ja tyyneydestä. Tunnemme latautuvamme. Saamme yhteyden omaan syvimpään minäämme ja kuulemme “sydämemme äänen”.

TYYNEYS

Kaikissa joogatyyleissä on kyse mielen puhtaudesta ja tyyneydestä huolehtimisesta. Olemme tottuneet huolehtimaan päivittäin kehomme puhtaudesta, käymme suihkussa ja saunassa, pesemme hampaat, mutta mielen ja sielun puhtaus tahtoo unohtua.

Pienikin päivittäinen rentoutumishetki, pysähtyminen, auttaa meitä hidastamaan vauhtia ja uudistumaan. Tietoisen levollinen elämänrytmi sallii meidän hengittää ja hellittää, tuntea ja havaita kaikessa rauhassa. Näin meidän on helpompi harkita sen sijaan, että vain reagoisimme, pysyä herkkänä kovettumisen ja katkeroitumisen sijaan ja nähdä asiat selkeämmin ilman, että joutuisimme sekasortoon ja kaaokseen.

Elämään tulee tilaa ja uutta toivoa, kun pidät huolta tietoisesta pysähtymisestä jatkuvan etenemisen sijaan. Joogassa avainasemassa on hengitys. Jokainen hengenveto heijastaa nykyhetkeä, yksin-kertaisesti ei voi hengittää eilistä tai huomista. Näin ollen keskittyminen hengitykseen on mainio keino suostutella mieli lempeästi palaamaan tähän hetkeen. Emme hengitä ainoastaan happea vaan myös pranaa, elämää ylläpitävää elinvoimaa. Kiinalaisessa perinteessä elinvoimaa kutsutaan chi-energiaksi (esim. tai chi) ja Japanisssa ki'ksi (aikido); huolimatta eri kulttuuritaustoista, sisältö on sama!

KEHON HARJOITUSTA

Mielen lisäksi myös keho kaipaa huomiota. Nivelet tarvitsevat voitelua, lihakset vahvistusta ja venytystä, ja hermoradat verryttelyä. Tähän perustuen joogit kehittivät yksinkertaisen ja kokonaisvaltaisen menetelmän, jossa sekä keho että mieli saavat harjoitusta ja jossa hengitys toimii ikäänkuin kapellimestarina harjoitukselle. Joogaliikkeet, joita kutsutaan asanoiksi, tehdään siis oman hengityksen tahdissa, jolloin liikkeiden vaikutus lisääntyy.

Joogaharjoituksen perustan muodostavat levollisesti ja keskittyneesti tehtävät asanat, luonnollinen hengitysrytmi, tietoinen rentoutuminen ja sisäisen hiljaisuuden ja levon kokeminen. Jooga siis sallii meidän pysähtyä itsemme äärelle vain olemaan läsnä.

Harjoitukset tehdään pääasiallisesti silmät suljettuina (joogalajista riippuen tietenkin!) huomio suuntautuneena sisäisiin tapahtumiin. Kuuntele omaa kehoasi ja kunnioita sen sinulle ilmoittamia rajoja. Älä pakota vaan ylläpidä ystävällistä asennetta omaa ainutlaatuista kehoasi kohtaan. Eräs joogan pääperiaatteista onkin väkivallattomuus eli ahimsa.

Joogan harjoittaminen ei poista elämän haasteita eikä se ole kätevä takaovi josta voit paeta elämän ongelmia, sen sijaan jooga opettaa ja rohkaisee sinua kohtaamaan elämän levollisin mielin ja pelottomasti.

Toivotan sinut tervetulleeksi omalle joogapolullesi, tuokoon harjoituksesi sinut takaisin todelliseen kotiisi, jossa kehosi ja mielesi ovat sopusoinnussa ja sydämesi täynnä iloa ja rakkautta.